Diplomityössä selvitettiin kaivosyhtiöiden näkemyksiä ympäristömonitoroinnista
Oulun yliopistossa tuotantotalouden tutkimusyksikössä toteutetussa diplomityössä “The current and future needs of mining companies concerning mining environment monitoring services” perehdyttiin kaivosyhtiöiden tarpeisiin ja näkemyksiin ympäristötarkkailusta, kuten veden, sään ja maaperän seurannasta. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä kahden suomalaisen ympäristötarkkailuratkaisuja tarjoavan yrityksen, Mittausguru Oy:n ja Radai Oy:n kanssa. Mittausguru Oy on keskittynyt jatkuvatoimisiin mittauksiin, kun taas Radai Oy tarjoaa dronepohjaisia ratkaisuja kaivosyhtiöille, uutena innovaationaan dronepohjainen sähkönjohtavuusmittaus. Molemmat yritykset kokevat tärkeänä ymmärtää entistä syvemmin kaivossektorin asiakastarpeita, jotta he pystyisivät vastaamaan niihin jatkossa yhä paremmin. Tutkimusmenetelmänä käytettiin puolistrukturoituja haastatteluja, joihin osallistui yhteensä 19 haastateltavaa 14 eri organisaatiosta. Näistä kuusi oli tuotantovaiheen kaivosta, seitsemän suunnitteluvaiheen kaivoshanketta ja yksi konsulttitoimisto.
Kuvassa Mittausguru Oy:n jatkuvatoiminen mittausasema
Kuvassa Radai Oy:n sähkönjohtavuusmittauslaitteisto
Ympäristöseuranta lisääntyy ja automatisoituu jatkuvasti
Laajan aineiston avulla kaivosyhtiöillä tunnistettiin olevan useita tarpeita ja näkemyksiä liittyen ympäristötarkkailuratkaisuihin. Nämä liittyvät niin palvelumalliin, mittausdatan hallintaan, mittausten luotettavuuteen kuin uusien teknologioiden kehitykseenkin. Kaivosten välillä on havaittavissa vaihtelua ympäristötarkkailun tasossa ja tarpeissa. Tämä johtuu osaltaan kaivoksen ominaisuuksista, kuten kaivoksen elinkaaren vaiheesta, ympäröivästä luonnosta, louhittavasta malmista ja käytetystä louhintatekniikasta, jotka kaikki vaikuttavat siihen, millaisia asioita on seurattava. Tämän lisäksi eri alueiden viranomaisten vaatimukset poikkeavat toisistaan, ja myös henkilöstön suhtautuminen ympäristötarkkailuun vaihtelee.
Yleisesti ottaen kaivoksilla hyödynnetään laajasti erilaisia tarkkailumenetelmiä, kuten jatkuvatoimisia mittauksia, näytteenkeräimiä, droneja ja tutkia. Kaivosten ympäristöluvissa esitetyt tarkkailuvaatimukset nojaavat edelleen vahvasti manuaaliseen näytteenottoon. Viranomaisten vaatimuksien lisäksi haastatteluiden pohjalta tunnistettiin myös kolme muuta kaivosten tarkkailua ohjaavaa tekijää: kaivoksen prosessien ohjaus, tarve osoittaa sidosryhmille, ettei kaivostoiminnalla ole vaikutusta tiettyyn asiaan ja kaivosyhtiön oma halu toimia vastuullisesti.
Erityyppisistä mittauksista saatavaa dataa hyödynnetään kaivoksilla laajasti ja tietomäärät ovat suuria. Yksi haaste on valtavan datamäärän hallinta. Näin ollen kaivosyhtiöillä onkin ensisijainen tarve mittausdatan tallentamista, käsittelyä, laadunvarmistusta ja hyödyntämistä edistäville ratkaisuille ennen fokuksen siirtymistä datan edistyneeseen analyysiin, kuten tekoälypohjaisiin ratkaisuihin.
Muut kaivosten tarkkailussa tunnistetut haasteet liittyvät onnistuneeseen mittaustarpeen määrittämiseen, kaivosten usein syrjäiseen sijaintiin ja vaihteleviin sääolosuhteisiin sekä mittaustekniikan toimintaan. Erityisesti haasteet jatkuvatoimisten mittausten luotettavuudessa nousivat vastauksissa useita kertoja esille. Jotta mittaukset onnistuvat luotettavasti, tulee jo suunnitteluvaiheessa huomioida mm. mittauksen tarkoitus, asennustapa- ja paikka, käytetty tekniikka, huollot sekä datan hallinta.
Kaivosyhtiöt ovat avoimia uusien mittausratkaisujen kehitykselle. Erityisesti toivotaan sovelluksia vesitaseen hallintaan ja väläytellään myös ajatusta tekoälypohjaisten teknologioiden hyödyntämisestä. Jatkuvatoimisten mittausten, dronejen ja muiden automaattisten mittaustapojen roolin kaivosyhtiöt uskovat korostuvan tulevaisuudessa. Samaan aikaan myös viranomaisten vaatimukset sekä kaivosten tarkkailutarpeet kasvavat. Kaivosyhtiöiden ympäristömittausratkaisuihin liittyvät tarpeet ja näkemykset on tiivistetty alla olevaan kuvaajaan.
Kaivosyhtiöiden ympäristömittausratkaisuihin liittyvät tarpeet ja näkemykset
Haastattelujen analyysin perusteella kohdeyrityksille luotiin suositukset oman toimintansa kehittämiseen tuotehallinnan näkökulmasta. Tämä tarkoittaa tunnistettujen asiakastarpeiden muovaamista tuotteiden ja palveluiden ominaisuuksiksi sekä alustavaa suunnitelmaa ominaisuuksien toteuttamiseksi. Molemmat yritykset ovat tehneet kehitysehdotusten pohjalta jo konkreettisia toimenpiteitä. Radai Oy jatkaa sähkönjohtavuusmittauksensa teknistä kehittämistä asiakasvaatimusten pohjalta. Mittausguru Oy:ssä panostetaan erityisesti kehitystoimiin, jotka parantavat mittausten laadunhallintaa ja asiakaskäyttäjien työtä isojen datamäärien käsittelyssä yrityksen pilvipalvelussa.